Metabolisen oireyhtymän eli MBO:n näkyvin merkki on keskivartalolihavuus. Sen hoidossa
ihminen tulisi huomioida kokonaisuutena. Elintavoilla tilanteeseen voi vaikuttaa paljonkin.
Selkein päälle päin näkyvä merkki metabolisesta oireyhtymästä on vyötärön ympärysmitan kasvaminen. MBO:n viisi mitattavaa arvoa ovat tyypillisesti:
vyötärönympärys (suositus: miehillä <100 cm, naisilla <90 cm)
veren triglyseridi- eli rasvapitoisuus (suositus: ≤1,7 mmol/l)
HDL:n eli niin sanotun hyvän kolesterolin määrä (suositus: miehillä ≥1,0 mmol/l, naisilla ≥1,3 mmol/l)
verenpaine (suositus: <130/85)
verensokeri paastotilassa (suositus: <5.6 mmol/l)
Jos vähintään kolme näistä tekijöistä poikkeaa suositellusta, ihmisellä katsotaan olevan metabolinen oireyhtymä. Kriteereiden raja-arvot eivät kuitenkaan ole suoraviivaisia mittareita, joiden toisella puolella asiat ovat hyvin ja toisella huonosti. Jos omat arvot poikkeavat suositelluista vain hiukan, kyseessä on lievempi häiriö kuin jos arvot ovat kaukana suositelluista.
Metabolinen oireyhtymä on miehillä yleisempi kuin naisilla. Eniten metabolista oireyhtymää ja sen erilaisia osatekijöitä esiintyy keski-ikäisillä ja vanhemmilla ikäryhmillä, mutta lihavuuden yleistyessä esiintyvyys myös nuoremmilla ja jopa lapsilla on lisääntynyt.
MBO:n hoidossa perinteiset hyvät elämäntavat, kuten liikkuminen, nukkuminen ja syöminen ovat oleellisimpia tekijöitä. Vaikka rasva-arvot, korkea verenpaine tai heittelevä verensokeri eivät suoraan tunnu kehossa, olotila voi olla tukkoinen, väsynyt ja nuutunut. Oman hyvinvoinnin edistämistä kannattaa ajatella mahdollisuuksien kautta: yleinen jaksaminen ja vireystila paranevat.
Jos tupakoi, se olisi tärkeää lopettaa. Tupakointi kiihdyttää ja lisää metabolisen oireyhtymän vaikutuksia ja vaikuttaa negatiivisesti muun muassa sydänterveyteen. Elintapojen muutos on helpommin sanottu kuin tehty. Pikakuurit, joissa muutetaan koko elämä yhdellä kertaa ja aletaan uudeksi ihmiseksi, kannattaa unohtaa. Ne toimivat vain harvalla. Parasta jälkeä saa, kun ottaa pieniä askelia ja jaksaa totutella niihin sinnikkäästi. Niin uuden asian tekemisestä tulee vähitellen luontevaa.
Jos epäilyttää, että verenpaine ja veren rasva-arvot ovat koholla, kannattaa mennä mittauttamaan tilanne. Lääkärikäynnin etu on se, että lääkäri voi selvittää tilanteen kokonaisvaltaisesti. Vaikka omilla elintavoilla pystyy vaikuttamaan metaboliseen oireyhtymään paljon, elintapojen muutokset eivät itsessään aina riitä poistamaan ongelmia. Lääkäri harkitsee tilanteen mukaan, tarvitaanko lääkkeitä. Lääkehoidolla voidaan vaikuttaa metabolisen oireyhtymän pitkän tähtäimen seurauksiin, erityisesti pienentää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.
Verensokeri on yksi osatekijä metabolisessa oireyhtymässä. Usein ihmisillä, joilla on MBO, on myös kakkostyypin diabetes, tai se on ainakin kehittymässä. Riskitekijät niissä ovat täysin samat. Metabolinen oireyhtymä voi olla joissain tapauksissa esiaste kakkostyypin diabetekselle, mutta huomionarvoista on, että ihmisellä voi samaan aikaan olla molemmat, sekä MBO että diabetes. Myös ykköstyypin diabeetikoilla voi olla metabolinen oireyhtymä.
MBO:n suurin haitta on se, että metabolinen oireyhtymä altistaa vakaville sairauksille. MBO on sydän- ja verisuonitautien riskitekijä ja kakkostyypin diabetes on siitä hyvin yleinen seuraus. Myös rasvamaksan riski kasvaa.
Väsymyksen ja vetämättömän olon kohdalla on tosin välillä vaikea sanoa, mikä on syy ja mikä seuraus. Onko verensokeri ollut koholla ensin ja siksi väsyttää ja liikunnan vähetessä ylipainoa kertyy, vai onko tilanne sittenkin toisin päin? Oletko nukkunut huonosti MBO:n takia vai onko MBO kehittynyt lopulta pitkän univajeen seurauksena?
Elintavoilla voi ennaltaehkäistä metaboliseen oireyhtymään sairastumista. Pitkälle pääsee, kun noudattaa ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota, liikkuu suositusten mukaisesti ja pyrkii pitämään painon normaalirajoissa. Tupakoinnin lopettaminen, levon lisääminen ja stressitasojen madaltaminen ovat myös hyviä keinoja. Toki pitää muistaa, että elämäntilanteet vaihtelevat: aina ei voi itse valita elämänsä stressaavuutta.
Lähde: itsehoitoapteekki.fi muokattuna
Alkuperäinen teksti: Rosanna Marila - tekstiä muokattu
Σχόλια